JUDITIN KIRJA

Luku 13


1. Mutta kun ilta oli tullut, l�htiv�t h�nen palvelijansa kiiruusti pois. Ja Bagoas lukitsi teltan ulkoap�in ja esti palvelusta toimittavat p��sem�st� herransa tyk�. N�m� meniv�t silloin vuoteisiinsa, sill� olivat kaikki v�syneit�, koska pidot olivat kest�neet kauan.
2. Juudit yksin j�tettiin telttaan Holoferneen kanssa, joka oli kaatunut suin p�in vuoteellensa, sill� viini oli h�net kovin uuvuttanut.
3. Ja Juudit oli k�skenyt palvelijatartansa asettumaan h�nen makuuhuoneensa ulkopuolelle ja odottamaan, kunnes h�n l�htisi ulos, niinkuin oli tehnyt joka p�iv�. H�n oli nimitt�in sanonut menev�ns� toimittamaan rukoustansa. Samoin h�n my�s oli sanonut Bagoaalle.
4. Kun nyt kaikki olivat l�hteneet pois Holoferneen tyk�� eik� ket��n ollut j��nyt h�nen makuuhuoneeseensa, ei pient� eik� suurta, astui Juudit h�nen vuoteensa ��reen ja sanoi syd�mess��n: "Herra, kaiken voiman Jumala, katso t�ll� hetkell� armossasi sit� tekoa, jonka minun k�teni on tekev� Jerusalemin korotukseksi.
5. Sill� nyt on aika sinun armahtaa perint�osaasi ja toteuttaa minun syd�meni aie meit� vastaan nousseiden vihollisten tuhoksi."
6. Sitten h�n meni vuodepylv��n luo, joka oli Holoferneen p��n puolella, ja irroitti siit� h�nen miekkansa,
7. ja l�hestyen vuodetta tarttui h�nen p��ns� hiuksiin ja sanoi: "Vahvista minua t�n� p�iv�n�, oi Israelin Jumala!"
8. Sitten h�n iski voimansa takaa kaksi kertaa h�nen kaulaansa ja hakkasi h�nen p��ns� irti.
9. Ja h�n vieritti h�nen ruumiinsa pois vuoteelta ja irroitti k�rp�sverkon patsaista. Heti sen j�lkeen h�n meni ulos ja j�tti Holoferneen p��n palvelusneitsyelleen,
10. joka pisti sen ruokalaukkuunsa. Sitten he l�htiv�t molemmat yhdess� tapansa mukaan toimittamaan rukoustansa. Ja kun he olivat kulkeneet leirin l�vitse. kiersiv�t he laakson, suuntasivat sitten kulkunsa yl�s Beetyluan vuorelle ja saapuivat niin kaupungin portille.
11. Ja Juudit huusi kaukaa niille, jotka vartioivat porttia: "Aukaiskaa, aukaiskaa portti! Jumala, meid�n Jumalamme, on meid�n kanssamme, ja h�n tekee viel� voimallisia tekoja Israelissa ja osoittaa v�kevyytens� meid�n vihollisiamme vastaan, niinkuin h�n t�n�kin p�iv�n� on tehnyt."
12. Ja kun kaupungin miehet kuulivat h�nen ��nens�, riensiv�t he nopeasti alas kaupunkinsa portille ja kutsuivat kokoon kaupungin vanhimmat.
13. Ja kaikki nuorimmasta vanhimpaan saakka kokoontuivat nopeasti sinne, sill� he eiv�t olleet uskoneet h�nen tulevan. Ja he aukaisivat portin ja ottivat heid�t vastaan. Sitten he sytyttiv�t tulen valaisemaan ja ymp�r�iv�t heid�t.
14. Mutta Juudit sanoi heille suurella ��nell�: "Ylist�k��, ylist�k�� Jumalaa! Ylist�k�� Jumalaa, joka ei ole k��nt�nyt laupeuttansa pois Israelin huoneesta, vaan on murskannut meid�n vihollisemme minun k�teni kautta t�n� y�n�."
15. Ja h�n otti p��n laukusta, n�ytti sit� ja sanoi heille: "T�ss� on Holoferneen, Assurin sotajoukon ylip��lik�n. p��. ja t�ss� on k�rp�sverkko, jonka alla h�n makasi juovusp�iss��n. Herra l�i h�net naisen k�dell�.
16. Niin totta kuin Herra el��, h�n, joka on ollut minun varjelukseni sill� tiell�, jota olen kulkenut: minun kasvoni ovat vietelleet Holoferneen h�nen tuhoksensa, mutta synti� h�n ei tehnyt minun kanssani, niin ett� olisi minut saastuttanut ja h�v�issyt."
17. Ja kaikki kansa h�mm�styi suuresti, ja he kumartuivat ja rukoilivat Jumalaa ja lausuivat yhdest� suusta: "Ylistetty ole sin�, meid�n Jumalamme, joka t�n� p�iv�n� olet tuhonnut meid�n vihollisemme".
18. Ja Osias sanoi Juuditille: "Jumalan, Korkeimman, siunaus sinulle, tytt�reni, suurempi kuin kenellek��n naiselle maan p��ll�! Ja ylistetty olkoon Herra, Jumala, taivaan ja maan luoja, joka on ohjannut sinut murskaamaan vihollistemme p��miehen p��n.
19. Sill� se toivo, mik� sinulla oli, ei milloinkaan unhotu niiden ihmisten syd�mest�, jotka muistavat Jumalan voiman.
20. Antakoon Jumala t�m�n tulla sinulle iankaikkiseksi kunniaksi, ja siunatkoon h�n sinua hyvill� lahjoillansa palkaksi siit�, ettet sin� s��st�nyt henke�si tahtoessasi auttaa sorrettua kansaamme, vaan pelastit meid�t lankeemuksestamme, kulkien suoraa tiet� meid�n Jumalamme edess�." Ja kaikki kansa sanoi: "Tapahtukoon niin! Tapahtukoon niin!"

JUDITIN KIRJA