JUDITIN KIRJA
Luku 14
1. Silloin Juudit sanoi heille: "Kuulkaa minua, veljet. Ottakaa t�m�
p�� ja ripustakaa se muurinne harjalle.
2. Ja niin pian kuin aamu sarastaa ja aurinko nousee yli maan, ottakaa kukin sota-aseenne
ja menk��, kaikki sotakelpoiset miehet, ulos kaupungista. Ja valitkaa
itsellenne johtaja, ik��nkuin aikoisitte hy�k�t� alas
tasangolle assurilaisten etuvartijoita vastaan; �lk�� kuitenkaan
hy�k�tk� sinne.
3. Silloin n�m� ottavat kaikki sotavarustuksensa ja menev�t leiriins�
ja her�tt�v�t Assurin sotajoukon p��lik�t ja rient�v�t
yhdess� Holoferneen teltalle, mutta eiv�t l�yd� h�nt�.
Ja heid�t valtaa pelko, niin ett� he pakenevat teid�n kasvojenne
edest�.
4. Ja ajakaa te ja kaikki, jotka koko Israelin alueella asuvat, heit� takaa
ja hakatkaa heid�t maahan heid�n teill�ns�.
5. Mutta ennenkuin t�m�n teette, kutsukaa ammonilainen Akior minun luokseni,
ett� h�n n�kisi ja tuntisi sen, joka on halveksinut Israelin huonetta
ja joka l�hetti h�net meid�n tyk�mme ik��nkuin kuolemaan."
6. Niin he kutsuivat Akiorin Osiaan talosta. Kun h�n tuli ja n�ki Holoferneen
p��n er��n kansanjoukossa seisovan miehen k�dess�,
lankesi h�n kasvoilleen ja meni tajuttomaksi.
7. Mutta kun he olivat nostaneet h�net yl�s, lankesi h�n Juuditin
jalkain eteen ja osoitti h�nelle kunnioitusta ja sanoi: "Ylistetty ole
sin� kaikissa Juudan majoissa ja kaikkien kansojen keskuudessa. Kaikki, jotka
kuulevat sinun nimesi, kauhistuvat.
8. Kerro siis nyt minulle kaikki, mit� olet tehnyt n�in� p�ivin�."
Silloin Juudit kertoi h�nelle kansan keskell� kaiken, mit� h�n
oli tehnyt, aina siit� p�iv�st� alkaen, jolloin h�n l�hti,
siihen saakka, kun h�n nyt heille puhui.
9. Kun h�n oli lopettanut puheensa, puhkesi kansa ��nekk��seen
riemuun ja kohotti ilohuudon kaupungissaan.
10. Mutta kun Akior oli n�hnyt kaiken, mit� Israelin Jumala oli tehnyt,
uskoi h�n lujasti Jumalaan ja antoi ymp�rileikata esinahkansa lihan.
Niin h�net liitettiin Israelin huonekuntaan, jonka yhteydess� h�n
on viel� t�n�kin p�iv�n�.
11. Kun sitten aamu sarasti, ripustivat he Holoferneen p��n muurille,
ja kaikki Israelin miehet tarttuivat aseisiinsa ja l�htiv�t osastoittain
vuorensolia kohti.
12. Mutta kun assurilaiset n�kiv�t heid�t, l�hettiv�t
he sanan joka taholle esimiehillens�. N�m� taas meniv�t sotap��likk�jen
ja tuhannenp��miesten ja kaikkien johtajainsa luo.
13. Ja kun he tulivat Holoferneen teltalle, sanoivat he h�nen huoneenhaltijallensa:
"Her�t� meid�n herramme, sill� nuo orjat ovat rohjenneet
hy�k�t� t�nne alas meid�n kimppuumme sotimaan, ett�
heid�t tuhottaisiin perinpohjin".
14. Niin Bagoas meni sis�lle ja kolkutti teltan oviverholle, sill� h�n
arveli Holoferneen nukkuvan Juuditin kanssa.
15. Mutta kun ei mit��n kuulunut, ty�nsi h�n verhon syrj��n
ja astui sis�lle makuuhuoneeseen. Ja h�n l�ysi h�net kuolleena
virumassa vuoteen astinlaudalla; ja h�nen p��ns� oli otettu
h�nelt� pois.
16. Silloin h�n huusi suurella ��nell� itkien ja valittaen,
huusi rajusti ja rep�isi vaatteensa.
17. Sitten h�n meni siihen telttaan, jossa Juudit asui, mutta kun h�n
ei l�yt�nyt h�nt�, tuli h�n juosten ulos v�en luokse
huutaen:
18. "Nuo orjat ovat menetelleet petollisesti: yksi ainoa hebrealainen nainen
on tuottanut h�pe�n kuningas Nebukadnesarin huoneelle. Sill� katso,
Holofernes makaa maassa, ja p�� on h�nelt� poissa."
19. Mutta kun Assurin sotajoukon p��lik�t kuulivat n�m�
sanat, rep�isiv�t he viittansa ja pelj�styiv�t suuresti; ja
he alkoivat huutaa ja parkua suurella ��nell� keskell� leiri�.