(5.65c8/IDA-1.4.4 for avalon@utu.fi); Tue, 5 Jan 1993 14:38:41 +0200 From: Juha K Pakkala Subject: Re: Feudal To: avalon@utu.fi Date: Tue, 5 Jan 1993 14:38:40 +0200 > Muutamia lis{yksi{, tarkennuksia jne. siihen mist{ olemme ennen > keskustelleet. > > Keskiajan Englannin kartanoj{rjestelm{n runkona oli kartano, > jonka koko py|ri 1000 hehtaarin eli n. 2500 ac (suomeksi muute aari, > eekkeri taitaa olla jotain muuta, ilmeisesti amer. maanmitta). Alueet > voi haluttaessa siis jakaa viel{ kartanoihin, mutta se ei ole > v{ltt{m{t|nt{, kunhan vaan jokaisen alueen landlord on tiedossa ja kenen > alainen landlord on. Usein kuitenkin n. 1000 hehtaarin kokoiset kartanot > tekiv{t tuloslaskelman ja ne voisivat toimia siis meid{nkin > referenssin{. > Otan nyt esimerkiksi Forncettin kartanon Norfolkissa > Englannissa. Tietojen puutteen vuoksi joudumme k{ytt{m{{n 1303-4 > budjettia, mutta yleisesti hinnat eiv{t olleet paljoa muuttuneet sadassa > vuodessa lukuunottamatta viljan hinnan nousua. > Forncettin kartano oli Norfolkin jaarlin suoraan alaisuudessa > oleva kartano, eik{ sit{ ollut annettu kenellek{{n alivasallille. Itse > kartanon maista vain 20 % oli varsinaista domeenia (demesnet{), loput > oli niittyn{, yhteismaana ja mets{n{. Loput n..500 hehtaaria oli annettu > vuokraviljeli|ille, mutta varsinaisia alivasalleja ei ollut. > T{ss{ kartanossa kullekin talonpojalle tuli maata keskim{{rin 2.4 > hehtaaria ja talonpoikaisviljelmi{ oli 210. Kartanon hoidosta vastasi > Bailiff tai Sergeant, joka sai palkkaa v{h{n yli 5 puntaa. H{nen > alaisuudessaan oli useita ty|ntekij|it{, joille maksettiin > luonnontuotteissa. > > > Mutta nyt kartanon vuotuiset tulot ja menot: > > Tulot: > puntaa s. d. > 1. Maanvuokra vuokraviljeli|ilt{ (siis 500 ha) 18 18 3 > 2. Viljeli|iden maksut tu|velvollisuuden v{ltt{misest{ 8 3 2 > 3. Sikalaitumen k{yt|st{ 2 4 2 > 4. Muu laitumen ja pensaiden myynti (rehu ja polttoaine) 8 7 6 > 5. Viljan myynti 41 3 2 > 6. Kotiel{inten myynti 5 > 7. Maitotuotteiden myynti 5 > 8. Tallage, mielivaltainen henkivero 10 > 9. Muita tuloja, veroja jne. siten ett{ kokonaistulot olivat: > 111 5 7 > > > Menot: > 1. Ostetut ty|v{lineet 3 > 2. Pikkuesineit{, yleist{ kunnossapitoa 3 > 3. Tilanhoitajan Bailiffin palkka 5 4 > 4. Ostettu vilja 18 9 > 5. P{{llysmiehen palkka 3 > 6. Muita sekalaisia siten ett{ menot olivat: > 32 9 2 > > Eli siis ylij{{m{ oli 78 puntaa, joka meni kokonaisuudessaan > Norfolkin jaarlille. Kartanon sis{iset asiat eiv{t h{nt{ kiinnostaneet > kunhan vain raha virtasi kirstuihin joka vuosi. Jaarli k{vi Forncettin > tilalla kerran kolmessa tai nelj{ss{ vuodessa, mutta h{nell{ olikin > vastaavia kartanoita ymp{ri maata n. 120. > No t{ss{ oli aivan liikaa yksityiskohtia, mutta muutamia > olennaisiakin seikkoja: Bailiffin/Sergeantin suuri palkka eli h{n > saattoi jopa rikastua, koska muita teht{vi{ h{nell{ ei ollut. Sen > lis{ksi kartanoa ei koskettanut mitenk{{n ritarit. Jos jaarlilla oli > ritaripalveluksia kuninkaalle ne olivat h{nen asiansa ja hoiti ne miten > hoiti. Sen lis{ksi jaarli sai kartanonsa rulot suoraan rahana, koska > kartano itse hoiti luonnontuotteidensa myynnist{. > > Eli summa summarum: paronin ei paljoa tarvitse huolehtia maansa > hoidosta sen tarkemmin. T{rke{{ on vain tiet{{ mik{ osa on > alivasalleilla ja mik{ osa itsell{ suoraan domeenina. Molemmat ovat joka > tapauksessa jakautuneita kartanoihin. Pelin kannalta t{rke{{ on my|s > suunnilleen yhten{iset tulot jokaisessa l{{niss{. Olennaista on > kuitenkin se mik{ hahmo, henkil|, on kunkin alayksik|n johdossa, olkoon > se sitten vasalli tai kartanonhoitaja, Bailiff. Koko paronikunnan > menestys oli pitk{lti kiinni juuri n{iden luotettavuudesta. K{vi joskus > niin ett{ tuntematon Bailiff, joka oli palkattu ja jolla oli koko > kartanon talous hoidossaan h{ipyi rahojen kanssa kun vilja oli myyty. > T{m{n vuoksi Bailiffien palkkakin oli varsin suuri, luotettavuus oli > olennaista. > > Kuninkaan veroista. Kuninkaan vaatimat ritarit eiv{t olleet > ollenkaan t{rkein paronien maksama vero. Kuningas saattoi vaatia > ritareita vain joka viides vuosi tai harvemmin. T{m{n takia paronit > j{rjestiv{t olonsa niin ettei heid{n pit{nyt koko ajan pit{{ ritareita > valmiina, ja maksoivat ritarit Scutagena kun tarve vaati. Ajankohdasta > riippuen t{m{ Scutage maksu vaihteli ja viime k{dess{ sen m{{r{si > kuningas. Vasta Magna Chartassa s{{dettiin ettei Scutage olisi 5 puntaa > suurempi. Eli pelin kannalta paronien olisi syyt{ j{rjest{{ olonsa siten > ett{ rahaa on saatavilla kun kuningas vaatii Scutagea. Yll{pidett{vien > ritarien m{{r{ riippuisi siis pitk{lti omasta turvallisuuden tarpeesta. > Ongelmia kuitenkin syntyi jos kuningas vaati ritareita ulkoisen uhan > torjumiseksi. T{ll|in asiasta k{ytiin varmaan neuvotteluja. Mutta > rahalla selvisi varmasti aina. > Paroneille raskaimpia veroja olivat Aid ja Relief. Aid on vero > jonka kuningas saattoi koska tahansa asettaa jotain valtakunnallista > tarkoitusta varten, esim. sota, ristiretki jne. Paronien oli siis aina > oltava valmiit suuriin rahallisiin siirtoihin. My|s Relief eli > Perint|vero oli varsin raskas. Se oli keskiverto paronille 100 puntaa, > mutta saattoi olla joskus niin raskas ett{ koko l{{nin sukupolven tuotto > meni sen maksamiseen. > > N{ist{ veroista huolimatta valta maassa oli nimenomaan > paroneilla. Kuninkaan verot j{iv{t yleens{ alle l{{nin tuoton ja l{hes > kaikki ylij{{m{ j{i paroneille. Paronin vasallit eiv{t p{{sseet paljon > rikastumaan, vaikka viettiv{tkin leppoista el{m{{. Eli paronien on syyt{ > tehd{ mahdollisimman tiukat sopimukset vasalliensa kanssa. > Vasallien kanssa on ritaripalveluksen ohella mahdollista tehd{ > ns.farm-sopimus. T{m{ tarkoittaa sit{ ett{} vasalli on sitoutunut > maksamaan tietyn k|ntt{summan lordilleen joka vuosi eik{ mit{{n muuta. > T{t{ erityisesti luostarit k{yttiv{t omien vasalliensa kanssa, koska > eiv{t halunneet sotkeutua kartanoidensa monimutkaiseen talouteen. > Landlordille t{m{ oli varsin turvallinen ja olikin suosittu ep{vakaina > aikoina: tuotto oli taattu sadoista jne. huolimatta. Sen lis{ksi > tehokkuus kartanoissa oli parempi kuin tavallisen sopimuksen tehneet. > Hyvin{ aikoina farm-sopimuksen tehneet vasallit saattoivat kuitenkin > rikastua kohtalaisesti ja tulla vaarallisiksi is{nnilleen: maa tuotti > huomattavasti enemm{n kuin sopimus vaati annettavaksi. > > Uskon ett{ ainoa ongelmamme tuoton suhteen t{ll{ hetkell{ on > summa. Eli jokaisen paronikunnan pit{isi tuottaa yht{ paljon ainakin > aluksi. Ei ole itse asiassa suustakaan v{li{ mill{ tavalla ne on > sis{isesti j{rjestetty, kunhan ne on jollakin tavalla j{rjestetty. > Onhan selv{{ ett{ joka paikassa oli omat systeemins{. Eli > ritarivelvollisuudeksi sovimme 70% l{{nin todellisesta kyvyst{ tuottaa > ritareita, joka kuninkaalla on oikeus vaatia. Paronin tuloiksi olisi otettava n.1000 puntaa, joka on siis erotettava koko l{{nin tuloista. Koko l{{niss{ on useita vasalleja, mutta heid{n tulot eiv{t ensisijaisesti kiinosta paronia. H{nt{ kiinostaa vain se mit{ h{n itse saa vasalleiltaan. Ja jos tulot paronille ovat n.1000 puntaa, niin se voidaan jakaa rahaan, luonnontuotteisiin ja ritareihin. Jokaisella paronilla on oma tuloarvionsa. Jos tulot koostuvat ritareista, niin yksi ritari on 10 punnan arvoinen. T{h{n 10 puntaan kuuluu 40 p{iv{n sotapalvelus, 40 p{iv{n vartiopalvelus (castle-guard), palvelusvelvollisuus ulkoisen uhan koittaessa ja mahdolliset muut paronin m{{r{{m{t toimet. Eli siis tarvitsisin jokaisen l{{nin tuloarvion, jossa on merkitty tulonl{hteet: vasalleilta, domeenista, kaivoksista, tulleista, oikeuden yll{pidosta jne. Koska maan tuotto ainakin Tivertonissa, Tauntonissa ja Brigdewaterissa on n. 750-800 puntaa, ja joka yleens{ oli paronien p{{asiallinen tulonl{hde, loput n.200 puntaa voidaan t{ytt{{ muilla tuloilla. Dunsterin ja Barnstaplen osalta maan tuotto on huomattavasti alhaisempi, kun taas tinakaivokset ja kalastus voi olla suurempi. On tietenkin mahdollista keksi{ muitakin tulonl{hteit{ kuten Tauntonissa hevostenkasvatus, mutta alkutulot ovat jokaisella 1000 puntaa. Pelin kuluessa jokainen voi kehitt{{ omaa l{{ni{{n miten haluaa. Tulonl{hteiden lis{ksi tuloarvioon on hyv{ selv{sti merkit{ miss{ muodossa tulot tulevat paronille. Menoarvio voidaan tehd{ my|hemmin kunhan jokaisen tuloarvio on selvill{. Paronin menoarvioon ei lasketa niit{ menoja jotka kuluvat yll{pitoon jne. Menoarvio sis{lt{{ vain ylim{{r{iset investoinnit. mutta siihen my|hemmin. T:Juha