(5.65c8/IDA-1.4.4 for Avalon@utu.fi); Thu, 7 Jan 1993 19:02:59 +0200
From:	Juha K Pakkala <jpakkala@cc.helsinki.fi>
Subject: farm-sopimus
To:	Avalon@utu.fi
Date:	Thu, 7 Jan 1993 19:02:59 +0200

	Farm-sopimuksista. Minulle kirkastui t{ss{ muutamia p{ivi{
sitten uudenlainen sopimusmuoto, joka saattoi vallita kenen tahansa
maanomistajan ja tilanhoitajan v{lill{. Farm-sopimus ei siis vallitse
vasallin ja landlordin v{lill{ ensisijaisesti, mutta voimme sit{ k{ytt{{
peliss{mme. Eli, 1100-luvulla Englannissa yleistyi tapa vuokrata tai
antaa maa-alue jollekin henkil|lle hoidettavaksi siten ett{ maa-alueen
hoitaja maksoi joka vuosi tietyn k|ntt{summan eik{ mit{{n muuta. T{m{
takasi maanomistajalle luotettavat ja vakaat tulot, mutta pitemm{ll{
t{ht{imell{ osoittautui tappiolliseksi maanomistajalle. Maanvuokraajat
rikastuivat huomattavasti. Ep{varmoissa oloissa esim. yleisen anarkian
aikana 1130-1150-luvuilla farm-sopimus oli eritt{in kannattava
paroneille ja muulle aatelille. Samalla se my|s esti ep{luotettavien
tilanhoitajien, bailiffien ilmenemist{: paikallistasolla kannettiin
enemm{n vastuuta ja maanvuokraajilla oli muutekin mahdollisuus rikastua
rehellisesti. 
	Farm-sopimuksia ilmeni erityisesti paronien omilla mailla,
domeeneilla (demesne), sek{ kuninkaan ja kaupunkien v{lill{ (borough).

	Yleens{ sopimuksista vasallien ja paronien v{lill{. Viime
k{dess{ sopimukset perustuivat luottamukseen ja tehtiin yleens{
elini{ksi ja lopulta perinn|llisiksi. Lyhytaikaisiakin sopimuksia oli,
mutta niiss{ ilmeni runsaasti v{{rink{yt|ksi{ ja petkutuksia: bailiff
tai alivasalli h{ipyi verorahojen kanssa tms. Luotettavasta vasallista
tai tilanhoitajasta sai maksaa (esim. 1000 hehtaarisen tilanhoitajan
tulot yli 5 puntaa vuodessa). 

	Maan vuokraamisesta. Maanomistaja saattoi vuokrata koko maansa
vasalleille tai hoitaa koko maatansa itse (eli pit{{ sit{ demenseen{ l.
domeenina). Koko maan vuokraajista tyypillisimpi{ olivat temppeliherrat,
jotka tarvitsivat rahaa ulkomailla. Maansa hoitajina tunnettuja olivat
sistersienssit, koska he pyrkiv{t omavaraisuuteen ja eroon pahasta
maallisesta yhteiskunnasta. Paroneilla maasta oli omassa hoidossa
yleens{ 20-40%, mutta poikkeuksiakin oli. 

	Termist{ demesne l. domeeni. Vaikka en tied{ onko k{ytt{m{mme
ilmaisu t{ysin tarkka, niin ainakin toistaiseksi (kunnes joku toisin
osoittaa) domeeni sanalla on kaksi merkityst{. 1.Maa, joka on
maanomistajalla itsell{{n hoidossa kartanoina ja joka jakautuu viel{
vuokrattavaan maahan ja domeeniin. 2. Maa, joka domeeni kartanossa.
Eli, paronin (tai mink{ tahansa maanomistajan) maat jakautuvat:
	1. Domeeni
		A. Domeenin domeeni
		B. Vuokraajilla oleva maa, vuokraviljelij{t
	2. Vasalleilla oleva maa
		A. Vasallin domeeni
		B. Vasallin vuokrattu maa