TOBIAN KIRJA

Luku 3


1. Silloin min� tulin murheelliseksi ja purskahdin itkuun; ja min� rukoilin tuskassani ja sanoin:
2. �Herra, sin� olet vanhurskas, ja kaikki sinun tekosi ja kaikki sinun tiesi ovat laupeus ja totuus; sin� tuomitset aina oikean ja vanhurskaan tuomion.
3. Muista minua ja katso minun puoleeni. �l� rankaise minua syntieni mukaan, joita is�ni ovat tehneet sinun edess�si.
4. Sill� he olivat tottelemattomat sinun k�skyillesi; ja niin sin� annoit meid�t alttiiksi ry�st�lle, vankeudelle ja kuolemalle ja sallit meid�n tulla pilkaksi ja sananparreksi kaikille pakanakansoille, joiden keskuuteen me olemme hajotetut.
5. Niin ovat nyt sinun monet tuomiosi oikeat, kun sin� teet minulle minun ja isieni syntien mukaan, koska emme ole pit�neet sinun k�skyj�si; sill� me emme ole vaeltaneet totuudessa sinun edess�si.
6. Tee nyt minulle, niinkuin sinulle on otollista. K�ske ottaa pois minun henkeni, ett� min� saisin t��lt� erota ja tulla maaksi, sill� minulle on parempi kuolla kuin el��, koska minun on t�ytynyt kuulla valheellisia parjauksia. Min� olen suuren murheen vallassa. K�ske, ett� jo nyt saisin p��st� ahdistuksesta ja menn� iankaikkiseen asuntoon. �l� k��nn� minusta pois kasvojasi.�
7. Tapahtui niin, ett� samana p�iv�n� my�s Raguelin tyt�r Saara Meedian Ekbatanassa sai kuulla herjauksia is�ns� palvelusnaisilta.
8. Sill� h�net oli annettu seitsem�lle miehelle, mutta paha henki, Asmodeus, oli tappanut heid�t, ennenkuin he olivat yhtyneet h�neen. Ja naiset sanoivat h�nelle: �Oletko mielet�n, kun surmaat miehesi? Sinulla on jo ollut seitsem�n miest�, mutta sinua ei ole kutsuttu niist� yhdenk��n nimen mukaan.
9. Miksi ly�t meit�? Jos he kuolivat, niin mene heid�n per�ss�ns�. �lk��n meid�n ikin� tarvitko n�hd� sinun poikaasi tai tyt�rt�si.�
10. Kun h�n t�m�n kuuli, tuli h�n niin kovin murheelliseksi, ett� h�n tahtoi hirtt�yty�. Mutta h�n sanoi: �Min� olen is�ni ainoa lapsi. Jos min� sen teen, niin h�nelle tulee h�pe�, ja min� saatan h�nen harmaat hapsensa vaipumaan murheella tuonelaan.�
11. Ja h�n rukoili ikkunan edess� ja sanoi: �Ole kiitetty sin�, Herra, minun Jumalani, ja olkoon kiitetty sinun pyh� ja kunnioitettu nimesi iankaikkisesti. Kiitt�k��t sinua kaikki sinun tekosi ainiaan.
12. Ja nyt, Herra, min� k��nn�n silm�ni ja kasvoni sinun puoleesi.
13. K�ske minun erota t�m�n maan p��lt�, ettei minun en�� tarvitsisi kuulla herjausta.
14. Sin� tied�t, Herra, ett� min� olen puhdas kaikesta miehen kanssa tehdyst� synnist�,
15. ja etten ole saastuttanut nime�ni enk� is�ni nime� siin� maassa, jossa min� el�n vankina. Min� olen is�ni ainoa lapsi, eik� h�nell� ole muuta lasta, joka h�net perisi, eik� muuta l�heist� omaista tai t�m�n poikaa, jolle minun pit�isi s�ilytt�� itseni vaimoksi. Minulta on jo kuollut seitsem�n miest�; mit� varten min� viel� el�isin? Mutta jos sin� et n�e hyv�ksi surmata minua, niin k�ske, ett� saan kokea laupeutta ja armoa, ettei minun en�� tarvitse kuulla herjausta.�
16. Ja molempien rukous tuli kuulluksi Jumalan kirkkauden edess�.
17. Ja Raafael l�hetettiin parantamaan heid�t molemmat: ottamaan pois Toobitin silmist� valkeat pilkut ja antamaan Saara, Raguelin tyt�r, vaimoksi Tobiaalle, Toobitin pojalle, koska Tobiaalla oli sukuoikeus saada h�net vaimoksi, sek� kahlehtimaan paha henki Asmodeus.
18. Samaan aikaan palasi Toobit takaisin ja meni taloonsa, ja Saara, Raguelin tyt�r, astui alas yliskammiostansa.

TOBIAN KIRJA