TOBIAN KIRJA
Luku 1
1. T�m� on kertomus Toobitista, Toobielin pojasta, joka oli Hananielin
poika, joka Aduelin poika, joka Gabaelin poika, Asielin suvusta, Naftalin sukukunnasta.
2. H�net oli Assurin kuninkaan Enemessarin p�ivin� viety pois vankina
Tisbest�, joka oli etel��n Kydioksesta Naftalissa, Galileassa,
Asserin yl�puolella.
3. Min�, Toobit, vaelsin totuuden teill� ja vanhurskaudessa kaiken elinaikani.
Ja min� annoin runsaasti almuja veljilleni ja kansalaisilleni, joiden oli
t�ytynyt l�hte� kanssani assyrialaisten maahan, Niiniveen
4. Minun nuoruudessani, ollessani kotiseudullani Israelin maassa, oli minun kantais�ni
Naftalin koko sukukunta luopunut Jerusalemin temppelist�, sen kaupungin,
joka oli valittu kaikista israelin sukukunnista, ett� kaikki heimot siell�
uhraisivat; ja se temppeli, Korkeimman asumus, oli pyhitetty ja rakennettu ikuisiksi
ajoiksi.
5. Ja kaikki sukukunnat, jotka olivat mukana luopumuksessa, uhrasivat Baalin vasikalle,
niin my�s minun kantais�ni Naftalin huonee.
6. Min� yksin vaelsin usein Jerusalemiin juhlina, niinkuuin on m��r�tty
koko Israelille ikuisella s��d�ksell�, ja vein mukanani uutiset
ja kymmenykset maantuotteista ja esikoiset villoista
7. ja annoin ne papeille, Aaronin pojille, alttaria varten; kymmenykset maan tuotteista
min� annoin Leevin pojille, jotka tekev�t palvelusta Jerusalemissa;
ja toisen kymmenyksen min� myin ja menin Jerusalemiin ja k�ytin sen
siell� joka vuosi.
8. Ja kolmannen kymmenyksen min� annoin niille, joille se kuuluu, niinkuin
Debora, minun is�ni �iti, oli k�skenyt minun tehd�; sill�
min� olin j��nyt is�st�ni orvoksi.
9. Sittenkuin min� olin tullut mieheksi, min� otin vaimokseni Hannan,
joka kuului meid�n omaan sukuumme, ja h�n synnytti minulle Tobiaan.
10. Kun meid�t oli viety vankeina Niiniveen, s�iv�t kaikki minun
veljeni ja kansalaiseni pakanain ruokia.
11. Mutta min� varoin niit� sy�m�st�,
12. sill� min� ajattelin Jumalaa kaikesta syd�mest�ni.
13. Ja korkein antoi minun n�ytt�� sorealta ja kauniilta Enemessarin
silmiss�, ja min� sain tehd� h�nelle ostoksia.
14. Niin min� tein matkan Meediaan ja j�tin s�ilytett�v�ksi
kymmenen talenttia hopeaa Gabaelille, Gabriaan veljelle, Meedian Rageksessa.
15. Ja Enemessarin kuoltua tuli h�nen poikansa Sennakerim kuninkaaksi h�nen
j�lkeens�. H�nen aikanaan olivat tiet ep�varmat, niin etten
min� en�� voinut matkustaa Meediaan.
16. Jo Enemessarin p�ivin� min� annoin runsaasti almuja veljilleni:
17. leip���ni min� annoin isoaville ja vaatteitani alastomille.
Ja jos n�in jonkun kansalaiseni kuolleen ja viskatun Niiniven muurin taakse,
niin min� hautasin h�net.
18. Ja jos kuningas Sennakerim, palattuaan pakolaisena Juudeasta, surmautti jonkin,
niin min� salaa hautasin h�net. Sill� h�n surmautti monta
kiivaudessansa; ja jos kuningas etsi heid�n ruumiitaan, ei niit� l�ydetty.
19. Mutta muuan Niiniveen asukas meni ja ilmiantoi kuninkaalle, ett� min�
niit� hautasin; silloin min� lymysin. Ja kun sain tiet��,
ett� minua etsittiin tapettavaksi, niin min� pelj�styin ja l�hdin
pois.
20. Ja kaikki minun omaisuuteni ry�stettiin, eik� minulle j�tetty
mit��n paitsi minun vaimoni Hanna ja minun poikani Tobias.
21. Mutta ei ollut kulunut viitt�kymment� p�iv��, ennenkuin
h�net murhasi kaksi h�nen poikaansa, jotka pakenivat Araratin vuorille.
Ja h�nen poikansa Sakerdon tuli kuninkaaksi h�nen j�lkeens�,
ja h�n asetti Akiakarin, Hanaelin pojan, minun veljenpoikani, valtakuntansa
kaikkien rahavarain hoitajaksi ja koko hallinnon johtajaksi.
22. Ja Akiakar rukoili minun puolestani, ja niin min� sain palata Niiniveen.
Akiakar oli juomanlaskija ja sinetinvartija, valtiokansleri ja rahavarainhoitaja;
ja Sakerdon oli asettanut h�net l�himm�ksi mieheksens�. Ja
h�n oli minun veljenpoikani.