JESUS SIIRAKIN KIRJA
Luku 20
1. On ajatonta nuhtelua, mutta moni on vaiti ja on ymm�rt�v�inen.
2. Paljoa parempi on nuhdella kuin pit�� vihaa; ja joka vikansa tunnustaa,
se v�ltt�� vahingon.
4. Niinkuin kuohilas, jolla on himo raiskata neitsyt, on se, joka tahtoo toimittaa
oikeuden v�kivallalla.
5. Moni on vaiti ja havaitaan viisaaksi, ja moni on vihattu paljon puheensa t�hden.
6. Moni on vaiti, koska ei ole, mit� vastata; mutta moni on vaiti, koska
tiet�� aikansa.
7. Viisas mies on vaiti oikeaan aikaan asti, mutta suunsoittaja ja mielet�n
ei ota ajasta vaaria.
8. Jolla on ylenpalttisesti sanoja, sit� kauhistutaan; ja vaateliasta vihataan.
9. Monelle miehelle on onnettomuus onneksi, ja voitto voi olla vahingoksi.
10. On lahjoja, jotka eiv�t sinua hy�dyt�; mutta on my�s lahjoja,
kaksinkertaisen korvauksen arvoisia.
11. Monelle koituu kunnia vahingoksi, ja moni kohottaa p��ns� yl�s
n�yryytyksest�.
12. Moni ostaa paljon v�h�ll�. mutta saa maksaa sen seitsenkertaisesti.
13. Viisas voittaa suosiota sanoillansa, mutta tyhmien kohteliaisuudet vuotavat
hukkaan.
14. Mielett�m�n lahja ei sinua hy�dyt�, sill� h�nell�
on yksi silm� antamassa, monta ottamassa.
15. V�h�n h�n antaa, mutta herjaa paljon ja avaa suunsa suureksi
kuin airut. T�n��n h�n lainaa ja huomenna vaatii takaisin:
vihattava on senkaltainen ihminen.
16. Tyhm� sanoo: "Ei ole minulla yst�v�� enk� saa
kiitosta hyvist� teoistani: ne, jotka sy�v�t minun leip��ni,
ovat kielelt��n pahoja."
17. Kuinka usein ja kuinka monilta h�n saakaan osakseen naurua!
18. Parempi on kompastua maahan kuin kieleens�: Pahoille tulee siten lankeemus
joutuin.
19. T�yke� ihminen - ajaton puhe: se on tavallinen niiden suussa, jotka
ovat kasvatusta vailla.
20. Sananlaskua tyhm�n suusta ei hyv�ksyt�, sill� h�n
ei sano sit� oikeaan aikaan.
21. Useaa est�� puute tekem�st� synti�, ja kun h�n
on levossaan, ei h�nt� tunto kalva.
22. Moni saattaa itsens� turmioon h�pe�n t�hden ja turmelee
itsens� mielett�m�ll� k�yt�ksell�.
23. Moni antaa h�pe�n vuoksi lupauksia yst�v�lleen ja hankkii
suotta h�nest� itselleen vihamiehen.
24. Paha tahra ihmisess� on valhe; se on tavallinen niiden suussa, jotka
ovat kasvatusta vailla.
25. Parempi on varas kuin se, jolla on tapana valhetella; mutta molemmat he periv�t
turmion.
26. Valhettelijalta vie kunnian h�nen mielenlaatunsa, ja h�nen h�pe�ns�
seuraa h�nt� alati.
27. Joka on viisas puheissaan, se auttaa itse�ns� eteenp�in, ja
ymm�rt�v�inen mies kelpaa korkea-arvoisille.
28. Joka maata muokkaa, saa jyv�kasansa korkenemaan; ja joka korkea-arvoisille
kelpaa, saa v��rintekonsa sovitetuksi.
29. Antimet ja lahjat sokaisevat viisasten silm�t, ja niinkuin kuonokoppa
suun edess� est�v�t heit� nuhtelemasta.
30. K�tketty viisaus ja salattu aarre - mit� hy�ty� on kummastakaan
niist�?
31. Parempi on ihminen joka tyhmyytens� k�tkee, kuin ihminen joka viisautensa
k�tkee.