BAARUKIN KIRJA

Luku 4


1. Viisaus on Jumalan k�skyjen kirja, laki, joka pysyy iankaikkisesti. Kaikki, jotka pit�v�t siit� kiinni, saavat el��, mutta ne, jotka sen hylk��v�t, kuolevat.
2. K��nny Jaakob, ja tartu siihen, vaella kirkkaudessa, joka sen valosta l�htee.
3. �l� anna kunniaasi toiselle �l�k� etuuksiasi vieraalle kansalle.
4. Autuaita olemme me, oi Israel, sill� me tunnemme, mik� on Jumalalle otollista.
5. Ole turvallisella mielell�, kansani, sin�, jossa Israelin nimi s�ilyy.
6. Teid�t on myyty pakanoille, ei kuitenkaan tuhoutuaksenne; koska te vihoititte Jumalan, on teid�t annettu alttiiksi vihollisille.
7. Sill� te her�titte h�nen kiivautensa, h�nen, joka teid�t teki, kun uhrasitte riivaajille ettek� Jumalalle.
8. Te unhotitte h�net, joka teid�t synnytti, iankaikkisen Jumalan, ja teitte murheelliseksi my�s kasvattajanne, Jerusalemin.
9. Sill� t�m� n�ki Jumalan vihan tulevan teid�n p��llenne ja lausui: "Kuulkaa, te Siionin ymp�rill� asuvaiset, sill� Jumala on tuottanut minulle murheen.
10. Poikani ja tytt�reni min� olen n�hnyt viet�v�n vankeuteen, jonka iankaikkinen antoi heit� kohdata.
11. Sill� min� kasvatin heit� ilolla, mutta itkulla ja murheella min� l�hetin heid�t pois.
12. �lk��n kukaan iloitko minusta, joka olen leski ja niin monen hylk��m�. Min� olen j��nyt yksin lasteni syntien t�hden, koska he poikkesivat pois Jumalan laista,
13. eiv�t v�litt�neet h�nen s��d�ksist��n, eiv�t vaeltaneet Jumalan k�skyjen teill� eiv�tka astuneet h�nen vanhurskaan kasvatuksensa polkuja.
14. Tulkaa, te Siionin ymp�rill� asuvaiset, ja ajatelkaa, kuinka minun poikani ja tytt�reni on viety vankeuteen, jonka iankaikkinen antoi heit� kohdata.
15. Sill� h�n l�hetti heid�n kimppuunsa kaukaisen kansan, r�yhke�n ja outokielisen kansan, joka ei h�vennyt vanhusta eik� s��linyt lasta,
16. vaan vei leskelt� h�nen rakkaat poikansa ja riisti yksinj��neelt� h�nen tytt�rens�.
17. Mutta min� - kuinka voisin min� teit� auttaa?
18. H�n, joka on antanut onnettomuuden tulla, h�n on vapahtava teid�t vihollistenne k�dest�.
19. L�htek�� pois, lapseni, l�htek�� pois, sill� minun t�ytyy olla hylj�tty ja yksin�inen.
20. Olen jo riisunut pois onnen puvun ja verhoutunut rukoilijan s�kkiin; min� tahdon huutaa Iankaikkisen puoleen el�m�ni p�iv�t.
21. Olkaa turvallisella mielell�, lapset, huutakaa avuksenne Jumalaa, niin h�n on pelastava teid�t mahtavan vallasta, vihollisten k�dest�.
22. Sill� Iankaikkiseen min� olen pannut toivoni teid�n pelastumisestanne, ja niin on minun osakseni tullut ilo Pyh�lt�, sen laupeuden t�hden, joka on pian tuleva teid�n osaksenne Iankaikkiselta, teid�n vapahtajaltanne.
23. Min� kyll� l�hetin teid�t pois murheella ja itkulla, mutta Jumala on antava teid�t takaisin minulle, iankaikkiseksi iloksi ja riemuksi.
24. Sill� niinkuin nyt Siionin ymp�rill� asuvaiset ovat n�hneet, kuinka teid�t vietiin pois vankeuteen, niin he pian saavat n�hd� pelastuksen, jonka teid�n Jumalanne l�hett��, joka tulee teid�n osaksenne suurella kunnialla ja kirkkaudella Iankaikkiselta.
25. Lapseni, kest�k�� k�rsiv�llisesti viha, jonka Jumala on pannut teid�n p��llenne. Vihollinen on ankarasti sinua ahdistanut, mutta sin� saat pian n�hd� h�nen tuhonsa, ja sin� saat astua jalkasi h�nen kaulalleen.
26. Minun hemmoiteltujen lapsieni oli kuljettava koleita teit�, heid�t vietiin pois niinkuin vihollisten ry�st�m� karjalauma.
27. Olkaa rohkealla mielell�, lapseni, ja rukoilkaa apua Jumalalta, sill� h�n, joka antoi t�m�n tapahtua, on muistava teit�.
28. Sill� niinkuin ennen teid�n mielenne pyrki harhautumaan pois Jumalasta, niin nyt k��nnytty�nne etsik�� h�nt� kymmenkertaisella innolla.
29. Sill� h�n, joka toi onnettomuuden teid�n p��llenne, h�n tuo teille iankaikkisen ilon, tuo teille pelastuksen."
30. Ole rohkealla mielell�, Jerusalem: h�n, joka on antanut sinulle nimen, h�n on sinut lohduttava.
31. Onnettomia ne, jotka sinua r��kk�siv�t ja iloitsivat sinun lankeemuksestasi!
32. Onnettomia ne kaupungit, joita sinun lastesi t�ytyi palvella! Onneton se kaupunki, joka otti sinun poikasi!
33. Sill� niinkuin se iloitsi sinun lankeemuksestasi ja riemuitsi sinun h�vi�st�si, niin se on sureva omaa autiuttansa.
34. Ja min� otan silt� pois v�enpaljouden iloisen pauhinan, ja sen korskeus muuttuu murheeksi.
35. Sill� sen p��lle tulee tuli Iankaikkiselta, pitk�ksi aikaa, ja se on oleva riivaajien asuinsija kauan aikaa.
36. Nosta silm�si p�iv�n koittoa kohti, Jerusalem, ja katso iloa, joka sinulle tulee Jumalalta.
37. Katso, lapsesi tulevat, jotka sinun t�ytyi l�hett�� pois, he tulevat, kokoontuen p�iv�n koiton ja p�iv�n laskun ��rilt�, Pyh�n k�skyst�, iloiten Jumalan kunniasta.

BAARUKIN KIRJA