BAARUKIN KIRJA
Luku 2
1. Ja Herra toteutti sanansa, jonka h�n oli puhunut meit� ja meid�n
tuomareitamme vastaan, jotka Israelia tuomitsivat, ja kuninkaitamme ja ruhtinaitamme
vastaan ja Israelin ja Juudan miehi� vastaan.
2. Ei koko taivaan alla ole tapahtunut senkaltaista, kuin h�n antoi tapahtua
Jerusalemissa, aivan niinkuin Mooseksen laissa on kirjoitettuna,
3. ett� me joutuisimme sy�m��n kukin poikansa lihaa ja kukin
tytt�rens� lihaa.
4. Ja h�n antoi heid�t kaikkien niiden valtakuntain vallan alle, jotka
olivat meid�n ymp�rill�mme, pilkaksi ja karttamukseksi kaikille
ymp�rill� oleville kansoille, joiden sekaan Herra heid�t hajotti.
5. Ja heid�n t�ytyi aina vain aleta, eiv�tk� he voineet ylet�,
sill� me olemme synti� tehneet Herraa, meid�n Jumalaamme, vastaan,
emmek� ole kuulleet h�nen ��nt�ns�.
6. Herran, meid�n Jumalamme, on vanhurskaus, meid�n ja meid�n isiemme
on h�pe�, niinkuin se on t�n�kin p�iv�n�.
7. Mit� Herra on puhunut meit� vastaan - kaikki se onnettomuus on tullut
meid�n p��llemme.
8. Kuitenkaan me emme rukoilleet Herraa emmek� k��ntyneet pois,
kukin pahan syd�mens� ajatuksista.
9. Sent�hden Herra valvoi ja antoi t�m�n onnettomuuden tulla meid�n
p��llemme, sill� Herra on vanhurskas kaikissa teoissansa, jotka
h�n on p��tt�nyt tehd� meille.
10. Mutta me emme ole kuulleet h�nen ��nt�ns�, ett�
olisimme vaeltaneet Herran k�skyjen mukaan, jotka h�n on meille antanut.
11. Ja nyt, Herra, Israelin Jumala, sin�, joka veit pois kansasi Egyptin
maasta v�kev�ll� k�dell�, tunnusteoilla ja ihmeill�
ja suurella voimalla ja korotetulla k�sivarrella ja teit itsellesi nimen,
niinkuin se t�n�kin p�iv�n� on!
12. Me olemme synti� tehneet ja olleet jumalattomat ja tehneet v��rin,
oi Herra, meid�n Jumalamme, kaikkia sinun vanhurskaita s��d�ksi�si
vastaan.
13. K��ntyk��n sinun kiivautesi pois meist�, sill�
meit� on v�h�n, jotka olemme j�ljelle j��neet kansojen
keskelle, joiden sekaan sin� olet meid�t hajottanut.
14. Kuule, Herra, meid�n rukouksemme ja pyynt�mme, ja vapahda meid�t
itsesi t�hden, ja anna meid�n saada armo niiden edess�, jotka ovat
vieneet meid�t pois,
15. ett� kaikki maa saisi tiet��, ett� sin� olet Herra,
meid�n Jumalamme, ett� Israel ja h�nen sukunsa on otettu sinun
nimiisi.
16. Herra, katso alas pyh�st� huoneestasi ja tarkkaa meit�; kallista,
Herra, korvasi ja kuule.
17. Avaa silm�si ja katso; sill� eiv�t vainajat tuonelassa, joiden
henki on otettu pois heid�n rinnastansa, ylist� Herran kunniaa ja vanhurskautta.
18. Vaan se sielu, joka on perin murheellinen, joka kulkee kumarassa ja voimatonna,
ja silm�t, jotka ovat riutuneet, ja sielu, joka isoaa - ne ylist�v�t
sinun kunniaasi ja vanhurskauttasi.
19. Sill� me emme laske rukoustamme sinun eteesi, Herra, meid�n Jumalamme,
luottaen isiemme ja kuningastemme vanhurskaisiin tekoihin.
20. Olethan p��st�nyt irti kiivautesi ja vihasi meit� vastaan,
niinkuin olet puhunut palvelijaisi profeettain kautta:
21. "N�in sanoo Herra: taivuttakaa olkanne ja palvelkaa Babylonin kuningasta,
niin saatte asua maassa, jonka min� olen antanut teid�n isillenne.
22. Mutta jos te ette kuule Herran ��nt� ja palvele Babylonin kuningasta,
23. niin min� lopetan Juudan kaupungeista ja Jerusalemin kaduilta riemun
ja ilon huudon, huudon ylj�lle ja huudon morsiamelle, ja koko maa joutuu
autioksi, niin ettei siin� kukaan asu."
24. Mutta me emme kuulleet sinun ��nt�si ja palvelleet Babylonin
kuningasta, ja niin sin� toteutit sanasi, jotka olit puhunut palvelijaisi
profeettain kautta, ett� kuningastemme luut ja isiemme luut otetaan pois
lepopaikoistansa.
25. Ja katso, nyt ne ovat poisviskattuina, alttiina p�iv�n helteelle
ja y�n kylmyydelle. Ja he kuolivat pahoihin vaivoihin, n�lk��n,
miekkaan ja ruttoon.
26. Ja sin� olet tehnyt sen huoneen, joka oli otettu sinun nimiisi, siksi,
mik� se on t�n�kin p�iv�n�, Israelin heimon ja Juudan
heimon pahuuden t�hden.
27. Kuitenkin sin�, Herra, meid�n Jumalamme, olet tehnyt sen meille
kaiken laupeutesi ja kaiken suuren armahtavaisuutesi mukaan,
28. niinkuin sin� olet puhunut palvelijasi Mooseksen kautta sin� p�iv�n�,
jona sin� k�skit h�nen kirjoittaa muistiin lakisi Israelin lasten
edess� sanoen:
29. "Jos te ette kuule minun ��nt�ni, niin totisesti on t�m�
suuri ja monilukuinen joukko tuleva v�h�iseksi kansojen keskell�,
joiden sekaan min� heid�t hajotan.
30. Sill� min� tied�n, etteiv�t he minua kuule, sill�
se on uppiniskainen kansa; mutta he muuttavat mielens� siin� maassa,
johon heid�t on viety pois,
31. ja saavat tuntea, ett� min� olen Herra, heid�n Jumalansa. Ja
min� annen heille syd�men ja korvat, jotka kuulevat,
32. ja niin he ylist�v�t minua siin� maassa, johon heid�t
on viety pois, ja muistavat minun nimeni.
33. Ja he k��ntyv�t uppiniskaisuudestaan ja pahoista teoistaan,
sill� he muistavat, miten k�vi heid�n isillens�, jotka tekiv�t
synti� Herraa vastaan.
34. Silloin min� palautan heid�t maahan, jonka min� valalla vannoen
olen luvannut heid�n isillens�, Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille;
ja he ottavat sen haltuunsa, ja min� enenn�n heid�t, eiv�tk�
he en�� v�hene.
35. Ja min� teen heid�n kanssaan iankaikkisen liiton, niin ett�
min� olen heid�n Jumalansa ja he ovat minun kansani, enk� min�
en�� siirr� pois kansaani Israelin siit� maasta, jonka min�
olen heille antanut."